Oiga: Tästä se lähtee

Lauantaina vihdoin saavuin lopulliseen kotiini, Quintanaluengosiin. Ja olipa muuten aikamoisia mutkia matkassa!

Heräsin aamulla 6.30, kasasin vikat kamppeet, syötiin aamupala Elenan kanssa ihan unitokkurassa, ja lähdettiin juna-asemalle. Istuskeltiin haikeissa tunnelmissa ja odotettiin Johnnya, jenkkijätkää meidän kielikurssilta, jonka kanssa matkustin. Johnny asuu tossa Aguilar de Campoossa, vähän isommassa kaupungissa, jossa mä käyn sit koulua myös :)

No, Johnny tuli, Elena lähti (tässä vaiheessa kyyneleet meinas jo tulla, niin surullista jättää Elena sinne, ihan huikee host-äiti!!) ja me mentiin kahvilaan odottaan junan lähtöä.

Junan piti siis lähteä 8.30. Joskus 8.15 mentiin portille odottamaan. Ovella oli jäätävä jono, jonka ohi ei tietenkään rynnitty, koska ajateltiin kaikkien niiden ihmisten tulevan samaan junaan meidän kanssa. Ja tosiaan, kun vihdoin päästiin laiturille TASAN 8.30, meille kerrottiin junan jo menneen ja ihmisten jonottavan eri junaan.

Tässä vaiheessa pääsi pari ärräpäätä itse kunkin suusta, itse kunkin äidinkielellä, mutta pidettiin päät kuitenkin suht kylminä, ja eikun info-pisteelle jubailemaan. Ja ihan vain kuulemaan, ettei meille jo maksettuja lippuja voi korvata, vaan pitää ostaa uudet. Eli siis sen sijaan, että olisimme päässeet valmiiksi hommatuilla lipuilla matkustamaan mukavasti, piti ostaa 30 eurolla uudet liput.

Liput ostettiin, ja ilmoitettiin host-perheille, ettei turhaan tule odottamaan juna-asemalle, ollaan nimittäin noin 5 tuntia myöhässä :D Meillä oli nimittäin eka matka Madridista Palenciaan, jossa meidän piti odottaa 5 tuntia seuraavaa junaa Aguilariin...

Onneks Johnny on niitä ihmisiä, joiden kanssa ei ikinä tuu hiljasia hetkiä :D 5 tuntia meni mukavasti rupatellessa ja musiikkia kuunnellessa, ja päästiin kuin päästiinkin Aguilariin asti!

Vastassa oli Ana, mun ihana host-äiti, joka sai tunnelman heti yyberjännittyneestä rentoutuneeksi ja hauskaksi! Ajettiin 20 minuutin kotimatka jutellen ja Ana ihmetteli vaan koko ajan, miten ymmärrän niin hyvin ja pystyn vastailemaankin jotenkin :D Siinä vaiheessa tajusin, että toi 3 viikkoa Madridissa teki kyllä ihan tajuttoman hyvää kielitaidolle!

Meidän koti on aivan ihana <3 Koska tää on maalaishotelli, sain itelleni yhden näistä huoneista. Mulla on kaks sänkyä, toinen ''työpöydäksi'' ja toinen tietty nukkumiseen. Mulla on oma telkkari ja oma kylppäri, ihan luksusta!

Muutenkin koti on ihan huikeen kaunis ja rauhallinen, äiti tekee ihanaa ruokaa ja pikkusisarukset, Marina ja Carlos, on niin söpöjä ja mukavia mua kohtaan! <3 Kaikki siis vaikuttaa ihan täydelliseltä mulle :)

Heti lauantaina käytiin illalla sukulaisten häissä tossa Cerverassa, joka on toinen pieni kylä ihan 10 minuutin ajomatkan päässä. Meno oli ihan huikee, kaikki tanssi ja laulo, tuli kyselemään multa kaikkea ja oli niin ilosia!

Sunnuntaina nukuttiin pitkään, syötiin aamiainen ja lähdettiin Marinan ja Virginia- serkun kanssa kävelylle. 8 kilometrin lenkki siinä tuli heitettyä ja otettua muutamat kuvat. Kuvista ei todellakaan välity tää tunnelma ja näkymät, mitkä täällä on! Täällä on niin seesteistä ja rauhallista, että ei voi muuta kuin vaan ihastella kaikkea ääneen! ''Oooooh que bonitooooo, oooooh mira que casa allí!!!'' :D Oon niin turisti että hävettää...

Lenkin jälkeen syötiin lounasta (maistoin ekaa kertaa simpukoita, ihan jees!), nukuin vähän siestaa ja lähettiin tyttöjen kans Cerveraan. Hengailtiin Marinan kavereiden kanssa, ja täytyy sanoa, ettei mua edes häiritse, että ne on kaikki n. 2-3 vuotta nuorempia! Täällä porukka näyttää tosi nuorelta, mutta on henkisesti ikäistään vanhemman oloista :)

Eilen mulla oli koko päivän vähän huono ja kuumeinen olo. Koko ajan oli kylmä ja väsy. Ongelma on se, etten ottanut Suomesta mitään lämmintä mukaan, koska Madridissa nyt oli sen 35 astetta, eikä laukkuun mahtunut. No, täällä on ulkona 20-25, mutta sisällä huomattavasti viileämpi, joten oon kyllä aika kylmissäni koko ajan. Onneks mami lähetti kaks isoa pakettia lämmikettä Suomesta, toivottavasti tulee pian! <3

Eilenkin lähettiin illalla Cerveraan, mutta tällä kertaa liityin mun ikästen tyttöjen seuraan. Vaikutti tosi mukavilta kaikki, mutta olihan se nyt jäätävää istua siinä kun ymmärsi vaan osan eikä oikein voinut ottaa osaa keskusteluun :D Tuli vähän sellanen olo että anteeks kun olen tässä, puhukaa vaan, kyllä mä parin kuukauden päästä pystyn jutteleen myös! :D

Loppuillasta menin vielä Marinan kavereiden kanssa, ja tultiin kympin jälkeen kotiin syömään.

Tää päivä on mennyt kauppareissulla Cerverassa (koko reissu kesti joku 3 tuntia vaan sen takia, että istuttiin autossa kerrallaan minuutin, ja sit taas piti pysähtyä antaan pusut jollekin tutulle :D Quintanaluengos ja Cervera on niin pieniä paikkoja, että kaikki tuntee kaikki, moikkaa kaikkia ja halailee ja pussailee! Oon ihan muukalainen...) Tultiin kotiin, syötiin lounasta ja mä tulin vähän rentoutuun huoneeseeni. Vaikka tykkäänkin perheestä ihan hirveesti, silti välillä tulee hetkiä kun tekis vaan mieli olla yksin, kuunnella musiikkia ja tehdä omia juttujaan. Onneksi mulla on siihen mahdollisuus, eikä kukaan patista väkisin mihinkään :)

En tiedä, lähteekö sisko tänään johonkin, mutta mä ajattelin vaan rentoutua kotona, katsoa vaikka Katsomosta Tanssii tähtien kanssa-jakson ja vaan olla :)

Tuli ihan järkyttävän pitkä postaus, toivottavasti edes joku jaksoi lukea... :D On vaan tapahtunut niin kauheesti, ja kuitenkin haluan kertoa melkein kaikesta jotain!

Ajattelin tehdä tässä joku päivä postauksen Suomen ja Espanjan eroista, joita oon huomannut tän kuukauden aikana olevan paljon! Joten siis, stay tuned... ;) Tästä tää vuosi kunnolla lähtee!